Keinot, joilla lapsia voidaan suojella kaltoinkohtelulta laitoksissa

1) Lasten kuuleminen

Tutkimuksissa kuvataan laitoksissa elävät lapset äänettömänä väestönä, joilla ei ole minkäänlaista sananvaltaa sijoituspaikan, sijoituksen keston tai edes hoidon laadun suhteen. Tämän vuoksi lapset eivät myöskään helposti kerro kaltoinkohtelusta.

Lapsia ja vanhempia onkin valistettava oikeuksistaan, informoitava valitusreiteistä ja varattava lapsille mahdollisuus kahdenkeskeisiin kuulemisiin ilman laitoshenkilökunnan tai sijaisvanhempien läsnäoloa. Lasten pääsyä puhelimiin tulisi helpottaa esimerkiksi varustamalla laitokset helposti saatavilla olevilla yksityispuhelimilla. Suomalaisessa sijaishuollossa näitä ohjeita ei noudateta vaan lasten puheluja estetään ja kuunnellaan ja henkilökohtaisia puhelimia takavarikoidaan.

2)Ilmoitus-, vastuu- ja korvausvelvoite väärinkäytöksistä

Sijoitetuille lapsille pitäisi taata oma laitoksen ulkopuolinen ja sosiaalitoimesta riippumaton työntekijä, joka tapaisi lasta useita kertoja vuodessa.

Turvallisuussyistä rikosten uhreja tai esim. koulunkäynnin vaikeuksista kärsiviä ei tulisi sijoittaa samaan yksikköön päihteidenkäytön tai rikosten takia huostaanotettujen kanssa.

Hoitohenkilökunnan valittamismahdollisuuksia tulisi parantaa ja järjestää pääsy nimetyn, yhteisön ulkopuolisen henkilön luo, jonka tehtävänä on ottaa vastaan hyväksikäytön epäilyt. Suomalaisen sosiaali- ja sijaishuollon epäkohta on ulkopuolisen valvonnan puuttuminen ja sinisilmäinen luottamus laitosten omavalvontaan. Henkilökunnan ilmoitusvelvollisuuden kompastuskivi on ilmoitusten ohjaus esimiehelle, joka mahdollistaa ilmoittajan rankaisemisen ja ilmoitusten piilottamisen.

Laitosvalvontaa ja laaduntarkkailua tehostaisivat myös laitoksen saamien huomautusten julkistaminen laitosten nettisivuilla ja käänteinen kilpailutus. Väkivaltarikoksista esim. sijaislapsen raiskauksesta tai törkeästä pahoinpitelystä tuomittujen perhekotilupa pitäisi perua eikä heille saisi enää sijoittaa lapsia, kuten nykyään tapahtuu.

Myös sosiaalityöntekijöille tulisi asettaa vastuu- ja korvausvelvoitteet väärinkäytöksistä esim. sijaishuollon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä. On väärin, että sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille järjestetään konsulttien opastuksella mediakoulutuksia, joissa opetellaan väistämään vaikeat kysymykset väärinkäytöksistä ja valehtelemaan sujuvasti, kun asiakas saa epäkohtien todistelusta ja kokemustensa taltioinnista rikossyytteitä.

Väärin perustein huostaanotetuille lapsille ja heidän perheilleen tulee järjestää mahdollisuus automaattiseen korvaukseen ilman raskaita oikeustaisteluja. RAY voisi velvoittaa tukemiaan psykoanalyysin virheelliset opit sisäistäneitä lastensuojelujärjestöjä esim. Pelastakaa Lapset ry:tä, Perhehoitoliittoa, Ensi- ja turvakotien Liittoa ja Viola ry:tä ohjaamaan osan tukirahoistaan korvausrahastoon, josta maksettaisiin kipukorvauksia laittomasti huostaanotetuille.

3) Yhteydenpito vanhempien, muiden ammattilaisten ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa

Maantieteellinen etäisyys lisää riskiä lasten kaltoinkohteluun, joten sijoitettujen lasten sijaispaikkojen sijaintiin ja yhteydenpidon varmistamiseen vanhempien ja lasten ja heidän valitsemiensa ammattilaisten kanssa tulisi kiinnittää erityishuomiota.

Suomessa lasten ja vanhempien yhteydenpidon laittomista rajoituksista on tullut lastensuojelun rutiinia. Suuri osa sosiaalityöntekijöistä ei oikeusasiamiehen huomautuksista huolimatta tunnu uskovan, ettei tapaamisrajoituksia voi määrätä vain sijaishuoltopaikkaan kiinnittymisen tueksi (apulaisoikeusasiamies, 2833/3/13*). Lastensuojelun asiakaslapsille ja – nuorille tulisikin antaa mahdollisuus valita itse sijoituspaikkansa ja arvioinnit ja tutkimukset suorittavat ammattilaiset sosiaalitoimen ja laitosten huostaanottoa ja sen jatkamista puoltavien ammattilaisten sijaan.

Lastensuojelullisen auttamisen lopputulos on Suomessakin perheiden voimaantumisen ja kotiuttamisen sijaan liian usein perheiden leimaaminen, syrjäyttäminen ja/ tai lapsen huostaanotto, joka tehdään usein lasta ja perheitä kuulematta, lapsen tarpeita, läheissuhteita tai kulttuuritaustaa huomioimatta lapsen etua ja tarpeita vastaamattomaan ja pysyvyyttä tarjoamattomaan valvomattomaan laitoshoitoon liian kauaksi kotoa (Hiitola 2009; Pösö & Puustinen- Korhonen 2010; LSKL 2011;VTV 2012; LSKL 2013)

4) Avoin ja täsmällinen dokumentaatio

Johanna Hiitola ja Hanna Heinonen löysivät tutkimuksessaan vakavia puutteita lapsiin kohdistuvan väkivallan kirjaamisessa ja todentamisessa ( 2008). Varatuomari Leeni Ikosen ( 2013, 286) mukaan lastensuojelun työntekijän laatimat ja hankkimat asiakirjat ovat oikeudenkäyntimenettelyssäkin salaisia eli viranomaisen vallankäytön valvonta on vaikeaa ja käytännössä mahdotonta.

Laajamittaista fabrikointia lastensuojelun kirjauksista löytäneen sosiaalityön ja psykologian dosentti Bo Edwardssonin mukaan ”kaikki ne tuomioistuimissa käytetyt lastensuojeluselvitykset, joita olen 25 vuoden aikana tutkinut, on rakennettu vakuuttamisdokumenteiksi (ei siis tutkimuksiksi sanan objektiivisessa merkityksessä). Ne perustuvat joihinkin perusstrategioihin, pääasiassa sisällön manipulointiin (yksisuuntaiseen todisteiden valikointiin). Vanhempien tai lapsen näkökulmaa on harvoin selvitetty tai annettu sille painoa”.
Lastensuojelun ja psykiatrian virheelliset ja leimaavat asiakaskirjaukset estävät asiakkaan asiallisen hoidon ja kohtelun myös muilla hallinnonaloilla. Lastensuojelun asiakkuus estää psykiatrisen avun saannin ja jopa hoitojonoon pääsyn. Lastensuojelun suosimien psykoanalyyttisten käsitysten takia päihdepotilaiden mielenterveysongelmia ei hoideta. Psykiatrinen diagnoosi puolestaan estää somaattisten vaivojen hoidon.

5) Puolueeton tutkinta ja oikeudenmukainen oikeudenkäynti

Parasta lasten- ja perheidensuojelua olisi tarjota kaikille puolueeton tutkinta ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukainen oikeudenmukainen oikeudenkäynti, jonka kriteerejä suomalainen tosiseikkaselvittelyyn perustumaton hallinto- oikeuskäytäntö ei täytä.

6) Tutkimustietoa ja näyttöön perustuvia käytäntöjä asenteiden sijaan

Lapsia ja perheitä suojelisivat myös tutkimustietoon ja – näyttöön perustuvat hoito- ja tutkimusmenetelmät ja toimintakäytännöt, jollaisia lastensuojelussa ei juuri ole käytössä. Sosiaalityöntekijöiltä ja lastensuojelulaitosten henkilökunnalta tulee vaatia paitsi riittävää tutkimustietoon perustuvaa koulutusta myös soveltuvuutta alalle. Valintamenettelyissä tulisi keskittyä mm. asenteisiin kontrollin ja lapsen rankaisemisen suhteen sekä valta- ja seksuaalisuuskysymyksiin ja tiedostaa pedofiilien hakeutuminen alalle. Henkilökuntaa voitaisiin- jos haluttaisiin seulata mm. Katarina Finnilä- Tuohimaan kehittämällä asenneseulalla.
Tutkijat Lindsey ja Rayner puoltavat myös sitä, että sijoitetut nuoret voisivat osallistua henkilökunnan valintaan. Henkilökunnalle tulisi taata paitsi jatkuva työnohjaus ja koulutus myös mahdollisuus ulkopuolisten asiantuntijoiden konsultaatioon.

 

kopioitu Lokakuun Liikkeen sivulta:                                         http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-estaa-kaltoinkohtelua-lastensuojelulaitoksissa#comments

VIHDOIN LÖYTYNYT REITTI SAADA OIKEUTTA LASTENSUOJELUN RIKOKSISSA

”Hän vei juristinsa avulla asian syyttäjänvirastoon. Kihlakunnansyyttäjä määräsi toukokuussa 2016 poliisin aloittamaan esitutkinnan epäilystä tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Tapaus päätyi syyttäjälle siksi, että poliisi oli aiemmin tehnyt asiassa päätöksen olla toimittamatta esitutkintaa,”

http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihdoin-loytynyt-reitti-saada-oikeutta-lastensuojelun-rikoksiin-lapsiamme-kohtaan#comments

Vuoden Perheiden Puolustaja Maria Dammert

Pepen kiitospuhe 20.11.2015

Haluan Pepe:n puolesta kiittää kirjailija/toimttaja Maria Dammertia hänen merkittävästä työstään lasten ja perheiden oikeuksien puolustajana. Pepe luovuttaa tänä vuonna palkintonsa sinulle kunnianosoituksena käytännönläheisestä työstäsi ja myös vapaaehtoistyöstäsi perheiden auttamiseksi.

Olet rohkeasti ottanut kantaa julkisuudessa maamme ihmisoikeuksien loukkauksiin ja lasten ja nuorten oikeuksista tulla kuulluksi omissa asioissa. Olet myös saanut kuulla kritiikkiä ja vähättelyä, mutta myös kiitosta niiden puolesta, jotka ovat nähneet ja kokeneet sen, miten lastensuojelujärjestelmä toimii Suomen maassa.

Olet myös työsi ohella kirjoittanut lastensuojelun epäkohdista monta artikkelia ja kirjan ”Hukassa huostassa – kertomuksia lastensuojelun runtelemista perheistä ”. Kirja on laaja teos käsittäen koko lastensuojelukentän kirjoa laidasta laitaan. Kirjassa on monta tarinaa perheistä, jotka ovat kokeneet lastensuojelun mielivaltaa, joka muuttuu ideologiaksi ja kuvaa lastensuojelun autoritäärisyyttä. Itse olen kirjaa lukenut monta kertaa.

Olemme kirjakiertueilla ympäri Suomea saanet kokea, että lastensuojeluasiat eivät ole kunnossa. Emme aina ymmärrä ketä suojellaan, mitä suojellaan, miltä suojellaan ja miksi suojellaan lasta omilta vanhemmiltaan. Mm. näitä kysymyksiä Maria on kirjassaan yrittänyt tuoda esille.

Maria on peräänkuuluttanut lastensuojeluasioissa perheiden oikeusturvan olemassaolosta, mutta auttamisjärjestelmä näyttää usein kääntyvän avuntarvitsijaa vastaan. Näkemyserot ovat niin valtavia, ettei maallikko ymmärrä, miksi yhteiskunta satsaa lähes miljardi euroa vuodessa järjestelmään, joka tuottaa huonovointisuutta sadoille tuhansille ihmisille ja sulkee 1,4 % maamme tulevista veronmaksajista yhteiskunnan ulkopuolelle.

Maria toimii myös Perheiden suojelun keskusliitossa toiminnanjohtajana ja hallituksen jäsenenä. Järjestö herätettiin tänä vuonna uudestaan henkiin.Valitettavasti Suomi on edelleen ihan oma suljettu saareke, josta ei paljon informaatiota anneta ulkomaille tai sanotaan niin, ettei ulkomailla ole tarpeeksi tietoa Suomen ihmisoikeusloukkauksista juuri nimenomaan lastensuojelussa.

Tänään marraskuun 20:n päivänä Lasten Oikeuksien Päivänä haluamme muistuttaa kaikkia siitä, että lapset ovat maamme tulevaisuus. Euroopan Ihmisoikeuksien sopimuksessa 8 Artikla takaa jokaiselle oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämästä. Lastensuojelu kajoaa lähes poikkeuksetta kansalaisten perhe-elämään, joka on yksi yksityiselämän ydinalueista.

Maria Dammert on ansiokkaasti halunnut vaikuttaa siihen, että kansainväliset sopimukset velvoittavat kaikkia maita, myös Suomea, joka on ratifioinut Lasten Oikeuksien Sopimus v. 1991.

Toivotamme Maria Dammertille menestystä ja onnea merkittävässä työssään perheiden puolustajana.

linkeissä Marian haastattelu

Maria Dammert
Enter a caption

Juhlat 20.11.2015

Neljäs kerta kun PePe myöntää Perheiden Puolustaja palkinnon. Aluksi palkinto oli epävirallinen ja nimeltään Peppi -palkinto. Palkinnon ovat saaneet Ani Leikonniemi, Solveig Holmström, Tuomas Pellonperä ja Leeni Ikonen.
Kuka saa palkinnon tänä vuonna?
Tule paikalle, niin tiedät ensimmäisenä.
Linkeissä aikaisemmat palkinnon saajat YouTube videoilla.
juhla2015

PePe:n hallitus on pysytellyt hiljaa lastensuojelusta

Toivo on ihmeellinen. Toivo ei tarvitse lepoa, se ei rasitu eikä väsy, mutta se voi kadota tai ruostua. Rikki se ei helpolla mene ehkä vain vääntyy kun oikein rajuun myrskyyn joutuu. Kun toivo katoaa sen tilalle tulee epätoivo. Toivon parhaat ystävät ovat usko ja rakkaus. Jos usko ja rakkaus niin haluavat toivo palaa kadottuaan, mutta se on erilainen kuin lähtiessään. Toivon uhka on se, että sen viholliset pystyvät sen viemään vaikka toivo haluaisi jäädä. Näillä matkoilla se ruostuu. Toivo on siinäkin mielessä ihmeellinen, että se elää ruostuneenakin. Jotta toivo ei ruostuisi tarvitaan uskoa, että se pysyy haltijallaan ja rakkautta, että toivosta huolehditaan.

526104_3632361720313_2048753712_n

VAALIPANEELIN LOPPUTULEMA

Perhepolitiikan parlamentti 27.3.2015

Vaalipaneeliin olivat tulleet kansaedustajaehdokkaat kymmenestä puolueesta. Yleisöä oli vain vähän n.15 hlöä.
Panelistit olivat saaneet kysymyksemme etukäteen. Saimme kuulla heitä jokaista ja samalla myös eri puolueiden kannan perhepolitiikasta. Osa panelisteista oli hyvinkin tietoinen epäkohdista, joita varsinkin köyhät ja heikommassa osassa olevat kohtaavat.
Paneelissa pidettiin kysymyksillä Kyllä/Ei äänestys, josta tulokset alla.

Kiitos panelisteille ja yleisölle!

1. Olisiko perhepolitiikan kehittäminen nostettava hallitusohjelman keskiöön?

KYLLÄ 9 EI 0 TYHJÄ 1

2. Olisiko lapsilisiä korotettava?

KYLLÄ 7 EI 2 TYHJÄ 0

3. Tulisiko kotihoidon tuen jatkuvuuden pituutta lisätä?

KYLLÄ 7 EI 3 TYHJÄ 0

4. Tulisiko isyysvapaiden ja lomien pituutta lisätä?

KYLLÄ 8 EI 2 TYHJÄ 0

5. Tulisiko huostaanottojen määrää vähentää lainsäädännöllisin keinoin lastensuojelulain kokonaisuudistuksen avulla?

KYLLÄ 8 EI 2 TYHJÄ 0

6. Tulisiko sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisen yksityistämistä lisätä?

KYLLÄ 2 EI 8 TYHJÄ 0

7. Tulisiko kotiäitien asemaa parantaa?

KYLLÄ 8 EI 0 TYHJÄ 2

8. Tulisiko perheiden oikeusturvaa parantaa?

KYLLÄ 10 EI 0 TYHJÄ 0

JOITAKIN PUHEENVUOROJA ON LADATTU YOUTUBELLE:

https://www.youtube.com/watch?v=Jzs9mH5oxKc Jarmo Nevalainen

https://www.youtube.com/watch?v=h9UklquRY5Q Jaana Shelby

https://www.youtube.com/watch?v=OXHAMuGEY5g Laura Rantanen

https://www.youtube.com/watch?v=Cdkt07qQH4k Jukka Kärkkäinen

https://www.youtube.com/watch?v=Bfj1z3ysLJA Simo Rajamäki

https://www.youtube.com/watch?v=mvR4lTpzVFM Eeva-Johanna Eloranta

https://www.youtube.com/watch?v=qbVGiF_wJ5I Annina Ruottu