Vuoden 2016 Perheiden puolustaja palkinto myönnettiin Lastenoikeuksien päivänä varatuomari Outi Mannoselle
Pepe ry:n puheenjohtaja Niko Suojamaan puhe Pepe ry:n lastenoikeuksien juhlassa 20.11. 2016. Puheen alla on linkki, jossa vuoden Perheiden puolustajan haastattelu.:
”Pelastakaa perheet ry:n puolesta haluan kiittää teitä varatuomari Outi Mannonen 20 vuoden työstä lakimiehenä perheiden puolustajana, sekä julkisista kannanotoista lastensuojelun kehittämiseksi.
Pelastakaa perheet ry seisoo Turun Sanomissa 1.11.16 esittämänne näkemyksen takana, että lastensuojelun vakavia epäkohtia ovat: virkamiesten suuri valta, oikeuskäsittelyn puutteet, epäpätevät työntekijät ja tarkistamattomin tiedoin tehdyt päätökset.
Yhdistyksemme haluaa kiittää teitä väsymättömyydestä näiden asioiden esiin tuomisessa. Vaatii rohkeutta seistä sanojensa takana näissä asioissa. Viranomainen nähdään Suomessa aina ehdottomasti oikeassa olevana, kyseenalaistamattoman totuuden esittäjänä. Pilkan ja naurunalaisuuden uhallakin olet kyseenalaistanut tämän totuuden.
Asiaan perehtymättömän on vaikeaa ymmärtää, että Suomessa perheillä todella ei ole lastensuojelun suhteen minkäänlaista oikeusturvaa. Kuinka monta lasta onkaan Suomessa viety perheistään virheellisten kirjausten perusteella, ilman minkäänlaisia todisteita. Ja silti oikeus perheessään kasvamiseen on keskeinen lapsen oikeus.
Lapsen oikeuksien juhlassa tuntuu erikoiselta nostaa esiin, että itse asiassa lapsen oikeudet eivät Suomessa toteudu. Tarkoituksena onkin juhlistaa sitä että nämä oikeudet todella ovat olemassa ja sen kautta voimme tehdä työtä sen eteen, että ne toteutuisivat. Tätä työtä olette jo tehneet vuosikausia ja toivomme, että tämä perheiden puolustaja -palkinto antaa teille voimia jatkaa ja uskoa siihen että lopulta oikeus voittaa. Kiitoksia vielä kerran koko yhdistyksen puolesta.
Niko Suojama, puheenjohtaja
Pelastakaa perheet ry”
Kirjoituskokoelma
Tehdäänpä tästäkin julkinen
PePe ry on maaliskuussa 2015 lähettänyt alla olevan kirjoituksen Varsinais Suomen ja Etelä Suomen AlueHallintoVirastoihin, eduskunnan oikeusasiamiehelle, ihmisoikeusliittoon, ihmisoikeusvaliokuntaan, Valviraan sekä usealle lasten etuja ajavalle henkilölle.
Tarkoituksena oli tulla kuulluksi mitä sijaishuollossa ja lastensuojelussa todella tapahtuu. Merkkejä siitä, että meitä on kuultu on havaittavissa, mutta on vielä paljon lapsia ja nuoria, joiden elämään ei ole tullut haluttua muutosta.
”Olemme kirjoittaneet tähän viisi esimerkkiä siitä, mitä Suomen lastensuojelussa tällähetkellä tapahtuu. Nämä on niin räikeitä ihmisoikeusloukkauksia, että pyydämme teitä ottamaan ne hyvin vakasti. Kaikki kohdat ovat todellisuutta lastensuojelussa.
Yhdistyksenä emme pysty muuta kuin viemään tietoa heille, joilla on valta tähän puuttua ja yritämme myös saada tavallisia suomen kansalaisia uskomaan, että lastensuojelussa tehdään törkeitä ihmisoikeusrikoksia.
Pelastakaa Perheet RY:n hallitus
1. On käynyt ilmi, ettei uusi sotelaki ole kyennyt takaamaan perheille luvattua kotiapua ilman lastensuojelun asiakkuutta. Kotipalvelu ei toimi Turussa, Itä- Helsingissä eikä monissa muissakaan paikoissa. Itä- Helsingissä kotiapua sairastumisen vuoksi pyytäneelle äidille on tarjottu lapsen sijoitusta. On tullut ilmi myös, että kotipalvelu- nimikkeen alla tarjoillaan pelättyä ja oikeusturvariskinä pidettyä lastensuojelun perhetyötä, joka ei sisällä mitään asiakkaiden pyytämää ja tarvitsemaa konkreettista kodinhoidollista apua.
2. Hallinto- oikeus ei täytä Euroopan ihmisoikeussopimuksen standardeja oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä. Jotkut hallinto- oikeusjäsenet ovat luopuneet puolueettomasta roolistaan toimimalla samanaikaisesti lastensuojelupalveluja tarjoavissa yrityksissä ja esittämällä julkisuudessa sosiaalityöntekijöiden puolustuspuheenvuoroja. Miten myös lastensuojelun asiakkaat saisivat viimein oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin huostaanottoihin?
3. Viimeaikaiset lasten pahoinpitelytapaukset ovat paljastaneet että lastensuojelussa vanhemmat on jaettu autettaviin sijaishuollon kasvatuskumppaneihin ja rangaistaviin bioriskeihin. Edellisten toimiin ei puututa ja jälkimmäisten elämä rikotaan ylimitoitetuilla ja mielivaltaisilla kontrollitoimilla. Larsen- Meita- tapauksessa Vuoden sijaisperheeksi valitut sijaisvanhemmat ehtivät pahoinpidellä sijoituslapsiaan 4 vuotta. Lapsia tönittiin, ”kopsauteltiin”, tukistettiin, nipistettiin, riepoteltiin tukasta, nimiteltiin alentavasti, jopa kuristettiin ja saunotettiin liian kuumassa löylyssä sekä seisotettiin avojaloin lumihangessa. Lapsen sosiaalityöntekijä ei edes kirjannut bioäidin lastensuojeluilmoituksia ylös ja antoi tälle tapaamisrajoituksia rangaistukseksi siitä, että äiti yritti kertoa lapseensa sijaisperheessä kohdistuvasta väkivallasta. Kemi- Tornion tapauksessa sijaisäiti pahoinpiteli sijoitettua 20:llä eri tavalla mm. aiheuttamalla lapselle paleltumisvammoja ja sähköiskuja. AVI on esittänyt huolensa olemattomista sijaishuollon valvontaresursseista, samoin Valtiontalouden tarkastusvirasto, jonka mukaan kaikki sijaisperheet eivät päästä lastensuojelun työntekijöitä edes kotikäynnille. Miten sijaishuoltoon ja erityisesti perhehoitoon saataisiin jonkinlainen valvonta?
4. Lastensuojelun vääristelty dokumentaatio, jossa asiakasperheistä keräillään ja arkistoidaan jopa 75 vuoden ajaksi mutu- ja huhuperustaista väärää tietoa muodostaa vakavan tietosuoja- ja oikeusturvariskin kaikille asiakasperheille. On tullut ilmi, että toisinaan vanhemmat saavat tutustua itseään koskeviin asiakirjauksiin ja niiden syytteisiin vasta huostaanotto- oikeudenkäynnissä. Joissakin sosiaalitoimistoissa arkistotietoja ei suostuta luovuttamaan asiakkaille ajoissa eikä oikaisemaan vaikka asiakas voisi todistaa kirjaukset vääriksi.
5. Vaikka lapsia leimaavaa huolen vyöhykkeistön väärää käyttöä ei ole saatu kuriin, sen rinnalle on kehitetty uusi varhaisen puuttumisen menetelmä; huoliliputus, jossa kahden viranomaisen huolestuminen johtaa hälytykseen. Hankkeen juridisia sovellutuksia, käytäntöjä tai suhdetta henkilötietolakiin ei ole vielä päätetty eikä kukaan hankkeen toimijoista osannut vastata niitä koskeviin kysymyksiin. Silti huoliliputus on jo käytössä ja sen piirissä on jo liki 80 000 lasta. Miksi kehittää oikeusturvaongelmia lisääviä huoliseulontoja jos perheille ei ole tarjota mitään konkreettista apua eikä edes oikeussuojakeinoja väärinkäytösten varalle?”
what next?
PePe ry on perustamisestaan lähtien ollut läpinäkyvä toiminnassaan ja riittävän moitteeton, että yhdistyksen toiminta on ollut yhdistyslain valossa hyväksyttävää.
Koska näin on toimittu PePe:ssä tähänkin saakka niin samoin jatketaan. Yhdistyksen tämän hetken suunnitelmat ovat seuraavat:
Lastenoikeuksien juhla pidetään 20.11.2016.
Tammikuussa järjestetään kokousristeily, jossa hallituksen täysi vaihto. MIKÄLI OLET SOPIVA IHMINEN PEPE:N HALLITUKSEEN, OTA YHTEYTTÄ NIKOON (niko.suojama@gmail.com). Niko puuhailee uutta hallitusta ja toivomme, että olet suoraan häneen yhteydessä, jos toiminta yhdistyksessä kiinnostaa. Jos uusia hallituksen jäseniä ei ole, yhdistys lopettaa toimintansa. Tuleva kokousristeily tai yhdistyksen lopetusristeily järjestetään ensi vuoden alussa. Koko nykyinen hallitus toivoo yhteistyökumppaneiden mukaan lähtemistä risteilylle.
Yhdistys on tähän saakka ollut jäsentensä protesti lastensuojelun mielivallalle ja viranomaisten sokeudelle uhrejaan kohtaan. Yhdistyksen hallitus on ”takkinsa tyhjentänyt ja tehnyt voitavansa edistääkseen lastensuojeluperheiden auttamista”.
Kiitos kaikille mukana olleille! Olette ihania ja korvaamattomia.
Keinot, joilla lapsia voidaan suojella kaltoinkohtelulta laitoksissa
1) Lasten kuuleminen
Tutkimuksissa kuvataan laitoksissa elävät lapset äänettömänä väestönä, joilla ei ole minkäänlaista sananvaltaa sijoituspaikan, sijoituksen keston tai edes hoidon laadun suhteen. Tämän vuoksi lapset eivät myöskään helposti kerro kaltoinkohtelusta.
Lapsia ja vanhempia onkin valistettava oikeuksistaan, informoitava valitusreiteistä ja varattava lapsille mahdollisuus kahdenkeskeisiin kuulemisiin ilman laitoshenkilökunnan tai sijaisvanhempien läsnäoloa. Lasten pääsyä puhelimiin tulisi helpottaa esimerkiksi varustamalla laitokset helposti saatavilla olevilla yksityispuhelimilla. Suomalaisessa sijaishuollossa näitä ohjeita ei noudateta vaan lasten puheluja estetään ja kuunnellaan ja henkilökohtaisia puhelimia takavarikoidaan.
2)Ilmoitus-, vastuu- ja korvausvelvoite väärinkäytöksistä
Sijoitetuille lapsille pitäisi taata oma laitoksen ulkopuolinen ja sosiaalitoimesta riippumaton työntekijä, joka tapaisi lasta useita kertoja vuodessa.
Turvallisuussyistä rikosten uhreja tai esim. koulunkäynnin vaikeuksista kärsiviä ei tulisi sijoittaa samaan yksikköön päihteidenkäytön tai rikosten takia huostaanotettujen kanssa.
Hoitohenkilökunnan valittamismahdollisuuksia tulisi parantaa ja järjestää pääsy nimetyn, yhteisön ulkopuolisen henkilön luo, jonka tehtävänä on ottaa vastaan hyväksikäytön epäilyt. Suomalaisen sosiaali- ja sijaishuollon epäkohta on ulkopuolisen valvonnan puuttuminen ja sinisilmäinen luottamus laitosten omavalvontaan. Henkilökunnan ilmoitusvelvollisuuden kompastuskivi on ilmoitusten ohjaus esimiehelle, joka mahdollistaa ilmoittajan rankaisemisen ja ilmoitusten piilottamisen.
Laitosvalvontaa ja laaduntarkkailua tehostaisivat myös laitoksen saamien huomautusten julkistaminen laitosten nettisivuilla ja käänteinen kilpailutus. Väkivaltarikoksista esim. sijaislapsen raiskauksesta tai törkeästä pahoinpitelystä tuomittujen perhekotilupa pitäisi perua eikä heille saisi enää sijoittaa lapsia, kuten nykyään tapahtuu.
Myös sosiaalityöntekijöille tulisi asettaa vastuu- ja korvausvelvoitteet väärinkäytöksistä esim. sijaishuollon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä. On väärin, että sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille järjestetään konsulttien opastuksella mediakoulutuksia, joissa opetellaan väistämään vaikeat kysymykset väärinkäytöksistä ja valehtelemaan sujuvasti, kun asiakas saa epäkohtien todistelusta ja kokemustensa taltioinnista rikossyytteitä.
Väärin perustein huostaanotetuille lapsille ja heidän perheilleen tulee järjestää mahdollisuus automaattiseen korvaukseen ilman raskaita oikeustaisteluja. RAY voisi velvoittaa tukemiaan psykoanalyysin virheelliset opit sisäistäneitä lastensuojelujärjestöjä esim. Pelastakaa Lapset ry:tä, Perhehoitoliittoa, Ensi- ja turvakotien Liittoa ja Viola ry:tä ohjaamaan osan tukirahoistaan korvausrahastoon, josta maksettaisiin kipukorvauksia laittomasti huostaanotetuille.
3) Yhteydenpito vanhempien, muiden ammattilaisten ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa
Maantieteellinen etäisyys lisää riskiä lasten kaltoinkohteluun, joten sijoitettujen lasten sijaispaikkojen sijaintiin ja yhteydenpidon varmistamiseen vanhempien ja lasten ja heidän valitsemiensa ammattilaisten kanssa tulisi kiinnittää erityishuomiota.
Suomessa lasten ja vanhempien yhteydenpidon laittomista rajoituksista on tullut lastensuojelun rutiinia. Suuri osa sosiaalityöntekijöistä ei oikeusasiamiehen huomautuksista huolimatta tunnu uskovan, ettei tapaamisrajoituksia voi määrätä vain sijaishuoltopaikkaan kiinnittymisen tueksi (apulaisoikeusasiamies, 2833/3/13*). Lastensuojelun asiakaslapsille ja – nuorille tulisikin antaa mahdollisuus valita itse sijoituspaikkansa ja arvioinnit ja tutkimukset suorittavat ammattilaiset sosiaalitoimen ja laitosten huostaanottoa ja sen jatkamista puoltavien ammattilaisten sijaan.
Lastensuojelullisen auttamisen lopputulos on Suomessakin perheiden voimaantumisen ja kotiuttamisen sijaan liian usein perheiden leimaaminen, syrjäyttäminen ja/ tai lapsen huostaanotto, joka tehdään usein lasta ja perheitä kuulematta, lapsen tarpeita, läheissuhteita tai kulttuuritaustaa huomioimatta lapsen etua ja tarpeita vastaamattomaan ja pysyvyyttä tarjoamattomaan valvomattomaan laitoshoitoon liian kauaksi kotoa (Hiitola 2009; Pösö & Puustinen- Korhonen 2010; LSKL 2011;VTV 2012; LSKL 2013)
4) Avoin ja täsmällinen dokumentaatio
Johanna Hiitola ja Hanna Heinonen löysivät tutkimuksessaan vakavia puutteita lapsiin kohdistuvan väkivallan kirjaamisessa ja todentamisessa ( 2008). Varatuomari Leeni Ikosen ( 2013, 286) mukaan lastensuojelun työntekijän laatimat ja hankkimat asiakirjat ovat oikeudenkäyntimenettelyssäkin salaisia eli viranomaisen vallankäytön valvonta on vaikeaa ja käytännössä mahdotonta.
Laajamittaista fabrikointia lastensuojelun kirjauksista löytäneen sosiaalityön ja psykologian dosentti Bo Edwardssonin mukaan ”kaikki ne tuomioistuimissa käytetyt lastensuojeluselvitykset, joita olen 25 vuoden aikana tutkinut, on rakennettu vakuuttamisdokumenteiksi (ei siis tutkimuksiksi sanan objektiivisessa merkityksessä). Ne perustuvat joihinkin perusstrategioihin, pääasiassa sisällön manipulointiin (yksisuuntaiseen todisteiden valikointiin). Vanhempien tai lapsen näkökulmaa on harvoin selvitetty tai annettu sille painoa”.
Lastensuojelun ja psykiatrian virheelliset ja leimaavat asiakaskirjaukset estävät asiakkaan asiallisen hoidon ja kohtelun myös muilla hallinnonaloilla. Lastensuojelun asiakkuus estää psykiatrisen avun saannin ja jopa hoitojonoon pääsyn. Lastensuojelun suosimien psykoanalyyttisten käsitysten takia päihdepotilaiden mielenterveysongelmia ei hoideta. Psykiatrinen diagnoosi puolestaan estää somaattisten vaivojen hoidon.
5) Puolueeton tutkinta ja oikeudenmukainen oikeudenkäynti
Parasta lasten- ja perheidensuojelua olisi tarjota kaikille puolueeton tutkinta ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukainen oikeudenmukainen oikeudenkäynti, jonka kriteerejä suomalainen tosiseikkaselvittelyyn perustumaton hallinto- oikeuskäytäntö ei täytä.
6) Tutkimustietoa ja näyttöön perustuvia käytäntöjä asenteiden sijaan
Lapsia ja perheitä suojelisivat myös tutkimustietoon ja – näyttöön perustuvat hoito- ja tutkimusmenetelmät ja toimintakäytännöt, jollaisia lastensuojelussa ei juuri ole käytössä. Sosiaalityöntekijöiltä ja lastensuojelulaitosten henkilökunnalta tulee vaatia paitsi riittävää tutkimustietoon perustuvaa koulutusta myös soveltuvuutta alalle. Valintamenettelyissä tulisi keskittyä mm. asenteisiin kontrollin ja lapsen rankaisemisen suhteen sekä valta- ja seksuaalisuuskysymyksiin ja tiedostaa pedofiilien hakeutuminen alalle. Henkilökuntaa voitaisiin- jos haluttaisiin seulata mm. Katarina Finnilä- Tuohimaan kehittämällä asenneseulalla.
Tutkijat Lindsey ja Rayner puoltavat myös sitä, että sijoitetut nuoret voisivat osallistua henkilökunnan valintaan. Henkilökunnalle tulisi taata paitsi jatkuva työnohjaus ja koulutus myös mahdollisuus ulkopuolisten asiantuntijoiden konsultaatioon.
kopioitu Lokakuun Liikkeen sivulta: http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-estaa-kaltoinkohtelua-lastensuojelulaitoksissa#comments
Pyritäänkö sosiaalitoimessa vain käyttämään asiakkaita hyväksi?
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/201413013
Laki ei oikeuta muiden henkilöiden hyväksikäyttöä tuettavan puutteiden korjaamiseen ja hänen heikkouksien vahvistamiseen.
Resurssit ja kapasiteetti siihen on löydyttävä muualta.
VIHDOIN LÖYTYNYT REITTI SAADA OIKEUTTA LASTENSUOJELUN RIKOKSISSA
”Hän vei juristinsa avulla asian syyttäjänvirastoon. Kihlakunnansyyttäjä määräsi toukokuussa 2016 poliisin aloittamaan esitutkinnan epäilystä tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Tapaus päätyi syyttäjälle siksi, että poliisi oli aiemmin tehnyt asiassa päätöksen olla toimittamatta esitutkintaa,”
Lastensuojelusta keskusteltiin eduskunnan kansalaisinfossa
linkissä suomenuutisten artikkeli tilaisuudesta
VILJA ERIKAA EI OLE UNOHDETTU
Tämä näkökulma olisi viisasta huomioida kun tehdään muutoksia perhepalveluihin ja lastensuojeluun. Se on niin valitettavan totta, että levittelemällä negatiivisia kirjauksia, diagnooseja ja leimoja asiakirjojen mukana tuhotaan lastensuojelussa olevan lapsen ja hänen biologisen perheen elämä.
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-sosiaalityossa
PELASTAKAA PERHEET RY 