PePe ry on maaliskuussa 2015 lähettänyt alla olevan kirjoituksen Varsinais Suomen ja Etelä Suomen AlueHallintoVirastoihin, eduskunnan oikeusasiamiehelle, ihmisoikeusliittoon, ihmisoikeusvaliokuntaan, Valviraan sekä usealle lasten etuja ajavalle henkilölle.
Tarkoituksena oli tulla kuulluksi mitä sijaishuollossa ja lastensuojelussa todella tapahtuu. Merkkejä siitä, että meitä on kuultu on havaittavissa, mutta on vielä paljon lapsia ja nuoria, joiden elämään ei ole tullut haluttua muutosta.
”Olemme kirjoittaneet tähän viisi esimerkkiä siitä, mitä Suomen lastensuojelussa tällähetkellä tapahtuu. Nämä on niin räikeitä ihmisoikeusloukkauksia, että pyydämme teitä ottamaan ne hyvin vakasti. Kaikki kohdat ovat todellisuutta lastensuojelussa.
Yhdistyksenä emme pysty muuta kuin viemään tietoa heille, joilla on valta tähän puuttua ja yritämme myös saada tavallisia suomen kansalaisia uskomaan, että lastensuojelussa tehdään törkeitä ihmisoikeusrikoksia.
Pelastakaa Perheet RY:n hallitus
1. On käynyt ilmi, ettei uusi sotelaki ole kyennyt takaamaan perheille luvattua kotiapua ilman lastensuojelun asiakkuutta. Kotipalvelu ei toimi Turussa, Itä- Helsingissä eikä monissa muissakaan paikoissa. Itä- Helsingissä kotiapua sairastumisen vuoksi pyytäneelle äidille on tarjottu lapsen sijoitusta. On tullut ilmi myös, että kotipalvelu- nimikkeen alla tarjoillaan pelättyä ja oikeusturvariskinä pidettyä lastensuojelun perhetyötä, joka ei sisällä mitään asiakkaiden pyytämää ja tarvitsemaa konkreettista kodinhoidollista apua.
2. Hallinto- oikeus ei täytä Euroopan ihmisoikeussopimuksen standardeja oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä. Jotkut hallinto- oikeusjäsenet ovat luopuneet puolueettomasta roolistaan toimimalla samanaikaisesti lastensuojelupalveluja tarjoavissa yrityksissä ja esittämällä julkisuudessa sosiaalityöntekijöiden puolustuspuheenvuoroja. Miten myös lastensuojelun asiakkaat saisivat viimein oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin huostaanottoihin?
3. Viimeaikaiset lasten pahoinpitelytapaukset ovat paljastaneet että lastensuojelussa vanhemmat on jaettu autettaviin sijaishuollon kasvatuskumppaneihin ja rangaistaviin bioriskeihin. Edellisten toimiin ei puututa ja jälkimmäisten elämä rikotaan ylimitoitetuilla ja mielivaltaisilla kontrollitoimilla. Larsen- Meita- tapauksessa Vuoden sijaisperheeksi valitut sijaisvanhemmat ehtivät pahoinpidellä sijoituslapsiaan 4 vuotta. Lapsia tönittiin, ”kopsauteltiin”, tukistettiin, nipistettiin, riepoteltiin tukasta, nimiteltiin alentavasti, jopa kuristettiin ja saunotettiin liian kuumassa löylyssä sekä seisotettiin avojaloin lumihangessa. Lapsen sosiaalityöntekijä ei edes kirjannut bioäidin lastensuojeluilmoituksia ylös ja antoi tälle tapaamisrajoituksia rangaistukseksi siitä, että äiti yritti kertoa lapseensa sijaisperheessä kohdistuvasta väkivallasta. Kemi- Tornion tapauksessa sijaisäiti pahoinpiteli sijoitettua 20:llä eri tavalla mm. aiheuttamalla lapselle paleltumisvammoja ja sähköiskuja. AVI on esittänyt huolensa olemattomista sijaishuollon valvontaresursseista, samoin Valtiontalouden tarkastusvirasto, jonka mukaan kaikki sijaisperheet eivät päästä lastensuojelun työntekijöitä edes kotikäynnille. Miten sijaishuoltoon ja erityisesti perhehoitoon saataisiin jonkinlainen valvonta?
4. Lastensuojelun vääristelty dokumentaatio, jossa asiakasperheistä keräillään ja arkistoidaan jopa 75 vuoden ajaksi mutu- ja huhuperustaista väärää tietoa muodostaa vakavan tietosuoja- ja oikeusturvariskin kaikille asiakasperheille. On tullut ilmi, että toisinaan vanhemmat saavat tutustua itseään koskeviin asiakirjauksiin ja niiden syytteisiin vasta huostaanotto- oikeudenkäynnissä. Joissakin sosiaalitoimistoissa arkistotietoja ei suostuta luovuttamaan asiakkaille ajoissa eikä oikaisemaan vaikka asiakas voisi todistaa kirjaukset vääriksi.
5. Vaikka lapsia leimaavaa huolen vyöhykkeistön väärää käyttöä ei ole saatu kuriin, sen rinnalle on kehitetty uusi varhaisen puuttumisen menetelmä; huoliliputus, jossa kahden viranomaisen huolestuminen johtaa hälytykseen. Hankkeen juridisia sovellutuksia, käytäntöjä tai suhdetta henkilötietolakiin ei ole vielä päätetty eikä kukaan hankkeen toimijoista osannut vastata niitä koskeviin kysymyksiin. Silti huoliliputus on jo käytössä ja sen piirissä on jo liki 80 000 lasta. Miksi kehittää oikeusturvaongelmia lisääviä huoliseulontoja jos perheille ei ole tarjota mitään konkreettista apua eikä edes oikeussuojakeinoja väärinkäytösten varalle?”
PELASTAKAA PERHEET RY 